Marliini: peto, jonka nimi tarkoittaa neulaa
Jokainen tämän sarjan artikkeli vastaa samaan kysymykseen: miten kalastaja nujertaa pedon? Millä syötillä, millä syvyydellä, mihin aikaan. Marliinin kohdalla vastaus alkaa neulasta. Lajinimi on *belone* — kreikaksi neula — ja juuri sama sana on samalla nokkahauen sukunimi, *Belone belone*, jolle tämä sarja on omistanut oman artikkelin. Siksi tämän artikkelin napa on: peto, jonka nimi tarkoittaa neulaa. Kyse on lajista *Tetrapturus belone*, Välimeren marliinista — eikä se ole mikään sivuhuomautus: FishBasen mukaan se on ainoa marliini, joka viettää koko elämänsä Välimeressä.
Neljä evää, yksi pyrstö — ja neula
Tieteellisten nimien alkuperän kirjaa ETYFish Project, kalannimien etymologinen rekisteri. Suku Tetrapturus (Rafinesque 1810) on siellä ”tetra, four; ptera, fin; ouros, tail” — neljä, evä, pyrstö —, ”referring to two wing-like caudal keels on each side of caudal peduncle”: kyse on kahdesta siipimäisestä kölistä pyrstönkannan kummallakin puolella. Lajinimi belone selitetään seitsemällä sanalla: ”Greek for needle, referring to short, spear-like bill” — kreikaksi neula, lyhyen, keihäsmäisen nokan mukaan. Vertailuksi samalla sivulla on miekkakala: Xiphias on ”ancient Greek name for swordfish”, sanasta *xiphias*, miekka, ja *gladius* yksinkertaisesti ”Latin for sword”. Kaksi kalaa, kaksi asetta: toinen kantaa nimessään miekan, toinen neulan. Heimon ETYFish merkitsee muotoon ISTIOPHORIDAE, ”Billfishes and Marlins”, jossa on viisi sukua ja kymmenen lajia — pieni sukulaisjoukko, jossa meidän kalamme on Välimeren asukki.
Kuinka pitkälle neula yltää, näkyy GBIF:n nimiluettelosta lajille *Tetrapturus belone* (avain 2397951). On olemassa keihäsleiri: saksaksi ”Mittelmeer-Speerfisch”, englanniksi ”Mediterranean spearfish” ja ”Mediterranean shortbill spearfish”, hollanniksi ”Middellandse-Zeespeervis”, tanskaksi ”Middelhavsspydfisk”, venäjäksi ”Средиземноморский копьеносец” — Välimeren keihäänkantaja —, arabiaksi ”سمك الرمح المتوسطي”, turkiksi ”Akdeniz zıpkın balığı”, Välimeren harppuunakala, ja ranskaksi ”Poisson-pique”. On olemassa marliinileiri: kreikaksi ”Μαρλίνος Μεσογείου”, ranskaksi ”Marlin de Méditerranée”, espanjaksi ”Marlín del Mediterráneo”, ruotsiksi ”Medelhavs-marlin”, norjaksi ”Middelhav-marlin”, suomeksi lyhyesti ”Marliini”. Ja on olemassa neulaleiri: italiaksi ”Aguglia imperiale” — lisäksi sisilialaiset muodot ”Agugghia ’mpiriale” ja ”Ugghia ’mpriali” —, ranskaksi ”Aguglia impériale”, espanjaksi ”Aguja de pico corto”, lyhytnokkainen neula, kroatiaksi ja serbiaksi ”Iglan”, serbiaksi lisäksi ”Iglokljun”, neulanokka. Portugaliksi se on ”Espadim-do-Mediterrâneo”, pieni miekka; japaniksi ”チチュウカイフウライ”. Ja tässä on syytä sanoa suoraan, miten suomen laita on: GBIF tuntee lajille vain nimen ”Marliini” — Välimereen viittaavaa suomalaista nimeä ei siellä ole lainkaan, ei keihäs- eikä neulanimeä. Siksi tämä artikkeli puhuu Välimeren marliinista kuvailevasti ja sanoo sen avoimesti.
💣 Neljä nimiansaa, jokainen tarkistettuna nokkahauen (*Belone belone*, avain 2369178) ja miekkakalan (*Xiphias gladius*, avain 2397850) GBIF-luetteloita vasten. Ensinnäkin itse neulasana. Italian ”aguglia”, espanjan ”aguja”, portugalin ”agulha” ja jopa ranskan ”Aguglia” ovat siellä nokkahauen kohdalla. Keihäskala kantaa noita sanoja vain määreen kanssa: *imperiale*, *de pico corto*. Ja saman portugalin ”Agulha” GBIF luettelee lisäksi miekkakalan kohdalla — yksi sana, kolme kalaa, ja kaikilla kolmella on tässä sarjassa oma artikkelinsa. Toiseksi Balkan. Kroatian ”Iglan” on keihäskala, ”Iglun” on miekkakala, ”iglica” on nokkahauki — kolme kalaa yhdestä juuresta (*igla*, neula), ja Iglanin ja Iglunin välissä on yksi ainoa vokaali. Kolmanneksi albania. ”Peshku shtize” tarkoittaa kirjaimellisesti keihäskalaa — GBIF:ssä se on miekkakala. Lajille *Tetrapturus belone* ei siellä ole lainkaan albaniankielistä nimeä, eikä sloveeninkielistä (sloveeniksi ”mečarica” on miekkakala ja ”íglica” nokkahauki). Ne versiot tästä artikkelista nimeävät kalan siksi kuvailevasti ja sanovat sen avoimesti. Neljänneksi itse lähde. Maltan ”Pixxispad” on GBIF:ssä sekä keihäskalan että miekkakalan kohdalla; vain ”Pixxispad qasir”, se lyhyt, tarkoittaa meidän kalaamme. Ja FishBase kirjoittaa Välimeren marliinista, että vapa- ja ammattikalastajat ovat saattaneet pitää sitä nimellä ”T. albidus”, valkomarliinina: ”may have been identified as T. albidus by anglers and fishermen”. Sekaannus on siis kirjattu asialähteeseen, ei vain satamalaiturille.
Kaksi metriä neljäkymmentä, seitsemänkymmentä kiloa
Perustiedot tulevat FishBasesta, jonka päälähde tästä lajista on FAO:n lajiluettelo ”Billfishes of the world”, Nakamura (1985). Marliini kasvaa 240 senttimetrin kokonaispituuteen; suurin julkaistu paino on 70 kiloa. ”Common length” on FishBasessa 200 senttimetriä — ⚠️ mutta OT-mittana, joka on eri pituusmitta kuin kokonaispituus; luvut eivät siis ole suoraan vertailukelpoisia, eikä tämä artikkeli väitä keskivertokalan olevan kaksimetrinen. Ruumiinmuodon FishBase kirjaa lyhyesti: ”elongated”, pitkänomainen. Sen meri on tarkkaan rajattu: ”Mediterranean Sea: considerably abundant around Italy” — Välimeressä, huomattavan runsaana Italian ympärillä; Mustaltamereltä ei ole yhtään vahvistettua havaintoa. IUCN-luokitus on ”Least Concern”, arvioitu 15. marraskuuta 2021; ihmiselle se on ”Harmless”. Kalastuksen FishBase merkitsee luokkaan ”minor commercial”, kannan palautumiskyvyn luokkaan ”Low”, jossa kaksinkertaistumisaika on 4,5–14 vuotta, ja kalastusherkkyyden kohtalaiseksi (45/100) — kala, joka kasvaa takaisin hitaasti.
Ainoa marliini, joka ei koskaan poistu Välimereltä
Kalastajan kannalta tärkein lause on FishBasen kohdassa ”Biology”: ”This species is the most common istiophorid in the central basin of the Mediterranean and completes its life cycle inside this sea as far as is known to date” — se on Välimeren keskisen altaan yleisin nokkakala ja saattaa elinkiertonsa päätökseen tämän meren sisällä, sikäli kuin nykyään tiedetään. Ei vaellusta Atlantille, ei valtamerten väliä kiertävää matkalaista: tämä marliini kuuluu Välimerelle. Eikä se oleskele siinä syvyydessä, jossa nokkakaloja oletetaan olevan: ”Probably swims in the upper 200 m water layer, generally above or within the thermocline” — todennäköisesti ylimmässä 200 metrissä, useimmiten harppauskerroksen yläpuolella tai sen sisällä, siinä kerroksessa jossa veden lämpötila putoaa jyrkästi. ⚠️ Tämä on jännitteessä saman lähteen elinympäristömerkinnän kanssa, joka kuuluu ”Deep-water” ja ”pelagic-oceanic”, kun syvyysalueeksi annetaan 0–200 metriä. Tämä artikkeli ottaa molemmat mukaan eikä ratkaise ristiriitaa. ⚠️ Yhtä avoimeksi jää toinen ristiriita levinneisyysrivillä: ”No adults have been reported east of the Ionian Sea” on siellä aivan vieressä ”Reportedly caught from the Aegean Sea”. Sen, joka kalastaa Egeanmerellä, kannattaa tuntea molemmat.
Mitä se syö — ja miksi se on harvoin yksin
Saaliin FishBase tiivistää kolmeen sanaan: ”Feeds on fishes” — se syö kaloja. Ei äyriäisiä, ei pääjalkaisia tällä rivillä; peto, joka jahtaa petoja. Lisäksi lause, joka on vesillä arvokkaampi kuin mikään kokotieto: ”Travels in pairs, possibly corresponding to a feeding behavior” — se liikkuu parittain, mahdollisesti ravinnonhankintaan liittyen. ⚠️ Sana ”possibly” kuuluu lähteeseen ja jää tähän: miksi nuo kaksi kulkevat yhdessä, on selvittämättä. Lisääntymisestä FishBase on nimenomaisesti varovainen: ”Winter and spring might not be an unreasonable hypothesis for the spawning season of this species” — talvi ja kevät eivät olisi kohtuuton hypoteesi kutuajaksi. Se on konditionaalissa esitetty arvaus, ei kausitieto, eikä tämä artikkeli tee siitä sellaista.
Mitä tämä tarkoittaa vesillä
- Ylin kaksisataa metriä on reviiri. FishBase olettaa sen harppauskerroksen yläpuolelle tai sisälle. Kun tiedät missä veden lämpötila putoaa, tunnet sen kerroksen jota lähde kuvaa — StrikeAhead näyttää sinulle veden lämpötilan ja olosuhteet omalle pisteellesi.
- Kaksi yhden sijaan. Se liikkuu parittain. Yksi isku ei välttämättä tarkoita, että paikalla on vain yksi kala.
- Kala syö kalaa. Lähde mainitsee saaliiksi yksinomaan kaloja. Mikä syöttikoko tai menetelmä pyytää, sitä ei kerro yksikään luetuista lähteistä; tämä artikkeli ei lupaa mitään.
- Italia on keskus. ”Considerably abundant around Italy” on lähteen selkein paikkatieto. Joonianmeren itäpuolella käy ohuemmaksi — ja Egeanmeri-rivin ristiriita jää auki.
- Nimi johtaa harhaan, nokka ei. Lyhyt, keihäsmäinen nokka erottaa sen miekkakalasta, koko erottaa sen nokkahauesta. Jos joku sanoo ”aguglia”, ”Iglan” tai ”agulha”, kysy toista sanaa perään.
- Kala, joka kasvaa takaisin hitaasti. FishBase kutsuu palautumiskykyä sanalla ”Low” ja antaa kaksinkertaistumisajaksi 4,5–14 vuotta. Se puoltaa hellävaraista käsittelyä ja vapauttamista — ja on oma päätöksesi.
- Tarkista säännöt itse. Alamitat, saalisrajat ja rauhoitusajat vaihtelevat maittain ja muuttuvat — ratkaiseva on toimivaltainen viranomainen; tämä ei ole oikeudellista neuvontaa.
Välimeren marliini on peto, jonka nimi tarkoittaa neulaa: kreikan sana lyhyelle nokalle on kietonut sen yhteen nokkahauen, miekkakalan ja puolen tusinan rannikkokielen kanssa — ja sen takana on kala, joka viettää koko elämänsä yhdessä ainoassa meressä. StrikeAhead lukee olosuhteet ja syvyyden ja oppii sinun saaliistasi; sovellus kertoo sinulle milloin kannattaa lähteä, ja StrikeAhead Pathfinder kertoo, kenen kanssa lähdet vieraalle vedelle — kuratoituna, henkilökohtaisesti tarkastettuna, todennetuin saaliskuvin mainoskuvien sijaan, ilman maksettua sijoitusta ja sinulle kalastajana ilman välityspalkkiota.